Pallontallaajat.net
Valikko
Eurooppa Italia Venetsia

Venetsian rauhaa ja rakkautta etsimässä

14.8.2016

Kaupunki veden päällä oli minulle entuudestaan tuttu parilta erilliseltä päivän kestäneeltä vierailulta 90-luvun alkupuolelta. Muistikuvieni Venetsia oli mielenkiintoinen, mutta aikalailla näillä parilla kerralla nähty ja missään tapauksessa en kaivannut takaisin kanaalien äärelle kesäkuukausina muiden turistien kanssa yhtä aikaa. Pyörsin kuitenkin ajatukseni välittömäsi saadessamme kutsun kesäkuulle Juhanan enon 60-vuotispäiville Venetsiaan. Vielä kun onnistuin yhdistämään matkan Comon reissun yhteyteen, niin oli suunnitelma valmis. Perheemme yrittäjän työtilanne ei valitettavasti sallinut mukaan lähtöä, joten edustin tällä kertaa yksin ja vietin samalla laatuaikaa anopin kanssa, joka lähti myös matkaan ilman puolisoaan.

Junassa matkalla Milanosta Venetsiaan mietin mitä odotuksia itselläni olisi kaupunkia kohtaan. Monesti olen lukenut artikkeleita missä jostakin syystä rakas Roomani ja Venetsia asetetaan toisiaan vasten vertailuun. Aivan kuin ei olisi mahdollista ihastua molempiin. Tunnen monia jotka ovat täysin hurahtaneet kanaalien taakse laskeutuviin auringonlaskuihin ja kaupungin tarjoamiin sokkeloihin. Olin päättänyt löytää sen kaupungin mistä Travellover-blogin Annika pitkän talven mittaan haaveilee ja mistä blogiystäväni Mari oli tehnyt itselleen uuden kotikaupungin. Monesti Marin muuton jälkeen olen miettinyt kuka ihme asuu Venetsiassa ja ilokseni sain ottaa siitä heti ensi alkuun selvää, sillä olimme Marin kanssa sopineet treffit juna-asemalle.

Juna lonksutteli veden äärellä kohti uppoavaa kaupunkia samalla kuin käytävän toisella puolella istunut amerikkalainen pariskunta oli ratketa riemusta. En voinut olla miettimättä kuinka kauan ovat mahtaneet haaveilla kaupunkiin pääsemisestä. Asemalla minua oli vastassa hymyilevät tutut kasvot ja iloisen pulputuksen saattelemana Mari johdatteli minua kohti rauhallisempia alueita. Sukulaiset olivat laskeutuneet lentokentälle samoihin aikoihin ja olimme sopineet tapaavamme suoraan Airbnb-asunnollamme. Kämppä sijaitsi mukavasti poissa keskustan hälystä ja lähellä Marin kotikulmia, joten meille jäi juuri passelisti aikaa vaihtaa kuulumisia Proseccojen äärellä. Täytyy myöntää, että ihastuin Venetsiaan heti alkuunsa. Syrjässä rauhallisella alueella Juutalaiasen geton lähellä näytti olevan kanaalien varret pullollaan mukavan näköisiä ravintoloita ja puheensorinasta päätellen asiakaskunta koostui pitkälti ihan paikallisistakin. Mari kertoili elämästään ja oli todella mielenkiintoista kuulla arjesta kaupungissa. Jos sinua kiinnostaa Venetsialainen arki, niin suosittelen lämpimästi laittamaan Marimente-blogin seurantaan.

L1000686 L1000691L1000886

Naapuruston rakennuksia. Ajatus arkisten asioiden hoitamisesta veneellä on kieltämättä kiehtova...

Naapuruston rakennuksia. Ajatus arkisten asioiden hoitamisesta veneellä on kieltämättä kiehtova…

Mari saatteli minut vielä asunnolle, jonka ikkunasta sukulaiset toivottivatkin iloisesti tervetulleeksi. Asunto sijaitsi 1400-luvulla rakennetussa vanhassa palatsissa, joka pursusi menneen ajan tunnelmaa. Kaikkia yksityiskotia ja sisään tulvivaa valoa ihastellessani toivon, että saisin edes pienen palan tunnelmaa taltioitua uudella Leican kamerallamme. Sade saapui illaksi kaupunkiin, mutta väistyi auringon laskun ajaksi, jolloin kanaalin varrella valo oli kuin elokuvista. Uuden sadekuuron riskin ja matkaväsymyksen vuoksi päätimme suunnata illalliselle läheisimpään ravintolaan ja voi mikä tuuri meillä kävikään! Sattui nimittäin niin, että paikalla oli selvästi vetovoimaa enemmänkin, mutta sateen ja syrjäisen sijainnin ansiosta onnistuimme saamaan pienen odottelun jälkeen pöydän.

Vahva suositus kokemuksemme pohjalta koko seurueeltamme ravintola Osteria L’Orto dei Morille, joka näyttää olevan TripAdvisorissakin sijalla 71 kaikista Venetsian ravintoloista.

L1000705 L1000697

Ensimmäisenä aamuna sade oli väistynyt ja pääsimme juhlimaan syntymäpäiviä asiaankuuluvin menoin. Proseccoa ja kakkua synttäriaamuun ja hellevaatetta niskaan. Suuressa ryhmässä kulkeminen on hidasta mikä tarjosi mainion mahdollisuuden kuvata ja harjoitella uuden kameran kanssa. Ohitimme Rialton-sillan ja muut tunnetut maamerkit ja suuntasimme kohti pyhän marcuksen aukiota kuin murahaislauma konsanaan. Mitä lähemmäksi tultiin, niin sen enemmän porukkaa ympärillä pyöri ja hetkittäin meno oli jopa ahdistavaa kapeimmilla kujilla. En halua edes kuvitella millaiseksi meno äityy sesongin ja lämpötilan ollessa kuumimmillaan. Erkanin porukasta lopulta heidän lähtiessä pienelle veneretkelle ja sukkuloin syrjäisempien kanaalien varsia pitkin takaisin ”kotikulmille”. Koska aurinko paistoi lämpimästi ja Marilla sattui mukavasti olemaan vapaata, niin päädyimme hänen suosikkibaarin terassille kanaalin rannalle jatkamaan juttua siihen mihin se edellisenä iltana oli päätynyt. Hinnat eivät todella päätä huimanneet, joten ajatus Venetsian kalleudestakin alkoi antamaan periksi.

L1000867L1000750  L1000771 L1000781 L1000796 L1000809 L1000856 L1000823 L1000847L1000832

Parasta Venetsiassa onkin se, että kaupunkia voi ihastella niin vedestä käsin kuin myös omassa tahdissa käppäillen. Itse ainakin onnistuin päivän aikana löytämään monia kujia ja kadun pätkiä, missä ei näkynyt ristinsielua.

Itse asiassa suorastaan yllätyin kuinka pienelle alueelle turistimassat pakkautuvat ja miten seesteinen tunnelma muualla kaupungissa vallitsi.

Illalla kävimme vielä nauttimassa synttäri-illallisen ja toisen yön jälkeen olikin taas aika pakata kassit ja suunnata kotia kohti. Vesibussin kurvaillessa aalloilla kohti lentoasemaa totesin haluavani palata kaupunkiin vielä ajan kanssa uudestaan. Onnistuin löytämään palan juuri sitä Venetsiaa mihin luulen Annikan ja Marinkin ihastuneen. Siihen Venetsiaan haluan tutustua vielä paremmin ja ajan kanssa uudelleen. Sille matkalle saa sitten lähteä Juhanakin mukaan. Uskon, että tällä historiallisella rappioromanttisella kaupungilla on taatusti vielä monen monta ihanaa salaisuutta kerrottavana kapeimpien kanaalien varsillaan.

Onnea vielä Hegulille ja kiitos koko Team Scotland juhlien järjestämisestä Venetsiaan ja meidän kutsumisesta mukaan! Ja kiitos Marille kotikaupunkinsa parhaisiin puoliin tutustuttamisesta <3

L1000839

Saatat myös pitää näistä

13 Kommenttia

  • Vastaa Anna / Muuttolintu.com 14.8.2016 at 12:39

    Me mentiin Venetsiassa kihloihin joten se tulee ikuisesti olemaan meille rakas paikka <3 Odotukset eivät silloin olleet kummoiset Venetsian suhteen, ja ne kyllä ylittyi moninkertaisesti, rakastuttiin paikkaan ihan täysillä. Me oltiin toukokuussa eikä edes turistiarmeijat ahdistaneet liikaa, vaikka onhan niitä siellä tietysti varmasti aina. Roomasta kyllä tykättiin myös! Milloinkohan ehtisi takaisin!

    • Vastaa Pingviinimatkat 14.8.2016 at 21:55

      Oi muistan vielä hyvin sen sun postauksen kihloista. Kylmät väreet 🙂 Uskon, että Venetsia on pahimman sesongin ulkopuolella on mitä mainioin paikka. Kesäkuussa ainakin oli ja varmasti keväällä tai syksylläkin toimii loistavasti. Mikä vaan toimii jos on kivoja kuppiloita, kapeita kujia ja tunnelmaa mihin uppoutua 🙂 Milloinkohan ehtisi takaisin ah niin moneen paikkaan….!? Sepä se, kun on niin monta ihanaa mihin palata uudestaan ja niin monta vielä tuntematontakin odottamassa vuoroaan valloittaa 🙂

  • Vastaa Maarit 14.8.2016 at 19:02

    Jäi edelliseen postaukseen kommentoimatta, että kiva kun blogi palasi kesälomilta! Voi kyllä Venetsia kuulostaa minusta houkuttelevalta ja näissäkin kuvissa näyttää ihastuttavalta! Jäin miettimään, että millainen kaupunki mahtaisi olla talvella, kokonaan sesongin ulkopuolella? Itsekin vähän ahdistun turistimääristä, joten viihdyn usein vähän laitakaupungeilla. 🙂

    • Vastaa Pingviinimatkat 14.8.2016 at 21:58

      Kiva, että täällä on vielä joku odottamassa paluuta <3 Olen aina ajatellut, että Venetsia voisi olla kiinnostava esim marraskuussa. Tai muuten talvella kuukausina, jolloin sumu ja harmaatkin päivät tuo varmasti ihan uuden mielenkiintoisen mystiikan. En pistäisi yhtään hanttiin moista matkaa 🙂

    • Vastaa Mari 15.8.2016 at 12:32

      Minulla on tapana sanoa, että Venetsian hiljaisin viikko on tammikuussa Uuden Vuoden ja karnevaalijuhlintojen välissä 😉 Talven kainon vaaleanpunaiset auringonlaskut ja toisinaan sumuiset illat on myös ihan omaa luokkaansa. Venetsia on kuin kokonaan toinen maailma kesä- ja talviaikaan!

  • Vastaa Mari 15.8.2016 at 12:28

    Oi vitsit, piti oikein hitaasti ja ajatuksen kanssa makustella läpi tämä postaus kuvineen päivineen ja muistella kuinka hauska oli nähellä kesäkuussa! On aina kutkuttavaa kun joku muu kertoo kokemuksiaan Venetsiasta ja silloin itsekin herää muistamaan, kuinka uskomattoman ainutlaatuinen tämä kaupunki onkaan! Kiitos maininnasta ja linkistä 🙂

    • Vastaa Pingviinimatkat 15.8.2016 at 21:45

      Ihana kuulla, että tykkäsit 🙂 Ja vielä iso kiitos kaikesta yhteisestä ajasta mitä ehdimme Venetsiassa viettämään. Oli ihan huippua nähdä ja turista taas ajan kanssa. Kiitos myös, että jaoit tämän postauksen omankin blogisi kautta <3 Toivottavasti tapaamme reissujen ja Italian merkeissä taas pian!

  • Vastaa Annika | Travellover 15.8.2016 at 17:33

    Taisit tosiaan löytää rakkauteni kohteen. Toki ryysin siellä missä kaikki muutkin, mutta kuten totesit, varsinainen turistialue on tosi pieni. Lähtee mihin vain muualle hallitsemattomasti eksyilemään, näkee vetokärrymummoja kauppamatkoillaan, isejä ja lapsia pelaamassa, naisia juoruilemassa. Luultavasti noille samoille gheton tienoille eksyin viime kesänä. Silloin kaipasin hetken seuraa istumaan mun kanssa syömään, juomaan ja pitämään kivaa.

    • Vastaa Pingviinimatkat 15.8.2016 at 21:47

      Mahtava kuulla, että kuvaukseni osuu yksiin sinun kokemuksien kanssa. Ensi kerralla pakkaan myös laukkuun oman skumppalasin ja kirjan, ja suuntaan kanaalin rantaan nauttimaan päivästä. Oli kyllä hieno pikainen visiitti. Ensi kerralla sitten taas pari yötä pidempään 😉

  • Vastaa Anna / 270 Degrees 24.8.2016 at 12:25

    Ihania tunnelmia Venetsiasta <3 Se on kyllä hurmaava kaupunki, vaikka turistivyöry ei ole omaankaan mieleen. Alkoi juuri kovasti houkutella tuo Marin kommentissaan kuvaama, talvinen Venetsia.

  • Vastaa Metzieh 3.9.2016 at 11:17

    Voi miten kaunista, upeita kuvia myös! ja teitä on kyllä säät hellinyt 🙂

    – Maria
    http://tinytrek.blogspot.fi/

    • Vastaa Pingviinimatkat 4.9.2016 at 23:11

      Kiitos Maria 🙂 Kyllä kelpasi paistatella näillä keleillä.

  • Vastaa Susanna 11.9.2016 at 22:43

    Kivat kuvat 🙂 minä kävin tänä vuonna ekaa kertaa Venetsiassa ja oli hyvä kokemus. Tosin majoituin Mestreen (ei olisi kannattanut) josta kävin joka päivä junilla Venetsiassa viikon ajan. Luulin säästäneeni siinä, kunnes sain flunssan. Näin myös junassa todella innoissaan olleet intialaislapset, hauska ajatella miten kaukaa hekin olivat tulleet Venetsiaa katsomaan

  • Vastaa