Haltijoita, ritareita, prinsessalinnoja, velhoja ja mitä ties mielikuvia oli jo ennen Sintran matkaa. Lähes kaikki jotka kuulivat meidän suuntaavan jouluksi Lissaboniin sanoivat, että Sintra on ehdoton päiväretkikohde! Vaivainen 40 minuutin junamatka Lissabonista veisi kuulemma tarinoitakin upeampiin maisemiin ja aikaa kehotettiin varaamaan mahdollisuuksien mukaan jopa pari päivää. Halusimme kuitenkin selvitä vierailusta yhdessä päivässä ja lähdimme aamulla kymmenen aikaan liikkeelle rauhassa nautitun aamiaisen jälkeen. Olimme päättäneet, nähdä alueen suurimman komistuksen, eli Penan palatsin, Maurien linnoituksen ja Quita da Regaleiran palatsin. Milla oli hieman huolissaan siitä kuinka nämä kaikki ehdittäisiin päivässä, kun ystävämme Cocoa etsimässä blogistakin olivat ehtineet viime kesänä käymään vain kahdessa. Arnalla ja Artolla oli kulunut paljon aikaa kävelyyn, joten ensimmäinen asia mitä päätimme oli, että otamme bussin 434, jonka kyydistä sai hypätä halutessaan pois ja nousta taas takaisin kyytiin kunhan kiersi paikat siinä järjestyksessä kun ne bussin yksisuuntaiselle kierrokselle sattuivat. Korvauskin vaivaiset viisi euroa.
