Pallontallaajat.net
Valikko
Suomi Tampere

Arvovaltaisia vieraita, kummitus ja portaikkoon piiloitettu kirje – Solo Sokos Hotel Tammer

20.8.2015

Solo brandi Tammer

Aamun aurinko valaisee korkeaa salia, jonka seinät kuiskivat tarinoita. Tarinoita aina vuodesta 1929 lähtien. Solo Solos Hotel Tammer on synnyttänyt tarinoita vuosien varrella milloin vaurauden päivinä, milloin pula-aikana tai sodankin hetkellä. Salissa meitä tervehditään iloisesti ja tiedustellaan haluaisimmeko pöytiin tarjoiltuna mieluummin kahvia vai teetä. Puikkelehdimme salin läpi takakulman pöytään, jonne valo taittuu kahdesta ikkunasta paksujen moni metristen samettiverhojen välistä. On helppo kuvitella kuinka täällä on juhlittu ja nautittu elämästä vuosikymmenien aikana. Pöydille on silloin asetettu pöytähopeat, jotka Tammerin ensimmäinen pietarilaissyntyinen ravintoloitsija Alexander Adlivankin toi mukanaan Cannesista asti Alsace-Lorraine –nimisestä hotellistaan. Vielä tänäkin päivänä hopeat kaivetaan esiin juhlaviin tilaisuuksiin. Upeaa, että ne ylipäätään ovat säilyneet.

Tammer2-5

Tammer2-4

Tammer2-3

Keräämme tavallisille posliinilautasille ja kippoihin kunnon herkkuaamiaisen tarpeet. Lämpimät karjalanpiirakat, pekoni, maustamaton jugurtti ovat varmoja teitä aamu-unisiin sydämiimme. Tarjoilija tuo toivomamme pannullisen vaaleapaahtoista kofeiinia pöytäämme. Pannu pöydässä on pieni asia mutta suuri ilo. Riittää, että kerran kerää herkut pöytään ja sen jälkeen istuu vain nauttimaan hitaasta aamusta. Tammerin aamiaissalissa on arvokkuutta, joka on kelvannut Mannerheimillekin. Naapuripöytään saapuu viisi henkinen perhe. Perheen kuopus katsoo salia niskat nurin, silmät pyöreinä ja päästää kovaan ääneen huokaisun: WAUUUU…. Hän on totaalisen haltioitunut. Olisikohan hän yhtä haltioissaan kuullessaan tarinan Tammerin kummituksesta… Mahdollisesti, sillä kummitus on ilmeisen kiltti ja ainoastaan valvoo Tammerin perään.

Palaamme aamiaisen jälkeen vielä huoneeseemme vatsojen viereen lepäilemään. Kaikkialla hotellissa ja jokaisessa 87 huoneessa on haluttu kunnioittaa entisen ajan loistoa. Huoneet ovatkin todella tyylikkäitä, kuitenkaan prameilematta liikaa. Hotelli on käynyt läpi moninaisia vaiheita ja huoneestamme löytyykin mielenkiintoinen kirja joka näistä vaiheista kertoo aina rakennuksen ajan alusta vuoteen 1979 asti. Rakennuksessa on toiminut mm. Tampereen ensimmäinen yökerho, jonka nimi saa väkisinkin hymyn huulille, paikan nimi oli nääs Intiimi. Sitä voi vain kuvitella millaisia tarinoita tuon yökerhon seinät kertoisivatkaan.

Tammer-8

Tammer-7-horz

Yksi hauskimmista tarinoista mitä Tammerissa kuulimme, oli muuan miehestä joka oli aikoinaan jättänyt pienen palan historiaa löydettäväksi. Vastaanottotiskin vierestä nousevasta portaikosta oli nimittäin yhden tolpan sisältä löytynyt kirje, joka oli kirjoitettu tulevaisuutta varten. Kirjeessä kerrottiin kirjoituspäivän ja sen ajan tapahtumista. Nyt on Tammerin tämän päivän työntekijöillä vastuullaan jättää itsestään jälki löydettäväksi rakennuksen uumenista tulevaisuuden sukupolville.

Salaisen kirjeen kätkenyt portaantolppa on juurikin toinen kuvassa olevista

Salaisen kirjeen kätkenyt portaantolppa on juurikin toinen kuvassa olevista

Tammer-10

Heräilemme uudestaan päivään pienen aamiaislevon jälkeen. Aurinko paistaa jo täydeltä terältä ja päivä näyttää mitä otollisimmalta katsastaa samana vuonna Tammerin kanssa avattu Pyynikin näkötorni. Aikaisen aamiaisen etuja on tietysti rauhallisuuden lisäksi se, että vatsa vetää munkin jos toisenkin jo heti puolen päivän jälkeen, joten ei muuta kuin kuuluisuuksia maistelemaan! Ovella palaa ajatuksiin vielä kuulemamme tarina Vihtori Heinosesta. Miehestä, joka toimi Tammerissa viiden vuosikymmenen ajan ovimiehenä. Hän aloitti uransa ollessaan vasta 13-vuotias ja tänäkin päivänä hän muistuttaa olemassa olostaan alakerran kotoisan baari, eli Vihtorin kirjaston muodossa. Suosittelemme piipahtamaan, vaikkei hotellissa yöpyisikään.

Tammerissa uusi ja vanha sekoittuu

Tammerissa uusi ja vanha sekoittuu

Tammer-9

Hetkeä myöhemmin tarkkailemme Tammeria Pyynikin näkötornista käsin. Munkit olivat juuri niin suussa sulavia kuin kuvitella saattoi ja tornista avautuu kaunis kesämaisema halki koko kaupungin. Munkkejahan pääsee kyllä maistelemaan keskustassa torinkin laidalla, mutta sitten jää vaille maisemaa, joka valittu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemanähtävyydeksi. Munkkeja täytyy taas päästä ehdottomasti maistamaan seuraavien vierailuiden yhteydessä. Ovat muuten huomioineet monenlaiset erikoisruokavaliotkin ja munkkeja saa myös laktoosittomana, maidottomana ja kananmunattomana. Eli ei muuta kuin kaikki munkeille, jos Tampereen suunnalla liikutte!

Tammer2-2

Tammer2

Kuva otettiin uuden Sony A7r II:n panoramatoiminnolla vapaalla kädellä. Kamera tuuppaa suoraan jpeginä pihalle enkä havainnut mitään rantuja tai yhdistämisjälkiä. Kaunis on kaupunkikin taustalla

Kuva otettiin uuden Sony A7r II:n panoramatoiminnolla vapaalla kädellä. Kamera tuuppaa suoraan jpeginä pihalle enkä havainnut mitään rantuja tai yhdistämisjälkiä. Kaunis on kaupunkikin taustalla

***

Vierailu Tammerissa on osa vuoden 2015 projektia, jossa vierailemme jokaisessa Solo Sokos Hotellissa. Nämä postaukset tunnistaa helposti postauksen alussa näkyvästä ’Solo Brändibloggaaja 2015´ merkistä.

Saatat myös pitää näistä

4 Kommenttia

  • Vastaa Sandra 20.8.2015 at 23:18

    Olipa mielenkiintoisesti kerrottu ja upeat kuvat. Tuolla haluan joku kerta yöpyä!

    • Vastaa Pingviinimatkat 22.8.2015 at 15:18

      Kiitos Sandra 🙂 Tammer pitää kyllä suosikki paikkaamme kaupungissa. Vielä emme ole uudessa Tornissa yöpyneet, mutta lienee kuitenkin niin erilaisia keskenään, että vaikea on varmasti vertaillakaan.

  • Vastaa Inka 21.8.2015 at 10:07

    Eikä, mitä yksityiskohtia! Tuosta hotellista jäis varmaan puolet elämyksestä kokematta, jos ei noita juttuja vierailun aikana tietäisi.. Ja mää en ainakaan vois hillitä itteäni, vaan tsuumailisin ympäri hotellia ettimässä noita kirjeitä ja muita jälkiä. 😀

    • Vastaa Pingviinimatkat 22.8.2015 at 15:21

      Hotelli on onneksi todella komea kokonaisuus sellaisenaankin. Ja uteliaimmat voivat ahmia huoneesta löytyvästä kirjasta lisätietoa. Hätäsemmät lukaisevat kahden aukeaman julkaisun, josta monet asiat löytyvät tiivistettynä. Sitten kun mikään ei riitä, niin kannattaa aina käydä henkilökunnan kanssa juttusille, niin kuulee vielä kirjoittamattomia tarinoita lisääkin. Niitä meinaan piisaa niin, että kaikkia emme edes tähän juttuun saaneet mahtumaan 😀

    Vastaa