*Saimaan reissun mahdollisti Holiday Club
Perjantaiaamu starttasi käyntiin melkoisella säätämisellä. Tulevan Pietarin matkan viisumikuviot piti nimittäin hoitaa per heti ja valmiista hakemuksesta uupui vielä monta palaa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan auton nokan piti osoittaa kohti Saimaan rantoja kymmeneen mennessä, mutta vielä klo 11 virittelimme viisumihakemusta varten valokuvia Jätkänsaaressa. Puolen päivän jälkeen olimme kuitenkin onnistuneesti jättäneet hakemukset ja pääsimme matkaan. Edessä oli viikonloppu Saimaalla Holiday Clubin aktiivisessa lomakohteessa. Suunnitelmissa oli paitsi liikkua, niin myös nauttia kesämökkimäisestä tunnelmasta loma-asunnossa, grillailla ja nukkua pitkään. Meille kaupungissa kerrostalossa asuville moinen irtiotto luonnon äärellä toi kaivattua vaihtelua.
Iltapäivästä kolmen tunnin ajon päätteeksi laskettelimme golf-kentän ohi kylpylähotellin ovien eteen. Sisäänkirjautumisen yhteydessä meille ojennettiin rannekkeet kylpylään liikkumista varten ja fillareiden avaimet. Kurvasimme muutaman sadan metrin päässä olevalle loma-asunnollemme ja teimme pikastopin matkan varrella kauppakeskus Caprissa, jonka alakerrasta löytyy pikkuruinen M-market. Pienestä koosta huolimatta löysimme putiikista kaikki haluamamme tykötarpeet. Kurvatessamme omaan parkkiruutuun C11 asunnon eteen Anttilankaaren loma-asuntojen parkkipaikka ammotti vielä tyhjyyttään.
Emme olleet kokeilleet aiemmin loma-asuntoja Suomessa ja mielenkiinnolla teimme tupatarkastuksen. Huusholli sai tarkastuksesta täydet pisteet ja oikeastaan suorastaan yllätyimme siitä kuinka korkeatasoinen varustelu keittiöstä löytyi. Astiat olivat Iittalaa ja keittiövälineet Fiskarsia. Kaapeista löytyi peräti käsikäyttöinen vatkain ja kakkukupu. Kaikki keittiövälineet ja astia oli lueteltu kaapin ovesta löytyvässä listassa, joten puutteet olisi ollut helppo tarkistaa. Lähinnä Italialaisiin loma-asuntoihin tottuneilla oli järjestelmällisyydessä ihmettelemistä! Muutenkin asunto oli kyllä viimosen päälle siisti, valoisa ja kaikin puolin kotoisa. Takapihan terassi houkutteli istumaan iltaa, eikä tarvinnut virittää katossa roikkuvaa lämpölamppuakaan, sillä kesä päätti vihdoin näyttäytyä kotimaan kamaralla! Milla väänsi vielä viimeiset työsähköpostit takapihalla samalla kun Juhana ikuisti asunnon. Voitte uskoa, että se ei enää ihan tältä näyttänyt kunhan olimme ”asettuneet taloksi”… Joskus pitäisi varmaan tehdä sellainen behind the scenes postaus, niin näkisitte miltä näyttää kun nämä kaksi aikuista pistää tavarat levälleen.

Karkkihammasta ei kauaa kolottanut saavuttuamme! Siniset Millalle, punaset J:lle ja vaahtikset nopeimmalle
Perjantai-ilta kävi jo pitkällä siinä vaiheessa kun olimme valmiit tekemään illallissuunnitelmia. Omin käsin kokkailu ei enää innostanutkaan, joten päätimme lähteä syömään kylpylälle. Perus hampparimätön (jota O’Learys olisi tarjonnut) sijaan suunnistimme Le Biff ala carte ravintolaan. Emme valmista koskaan pihviruokaa kotona, joten ravintolassa sitä on sitäkin mukavampi päästä nauttimaan. Tarjoilijamme Heini vastaili kärsivällisesti kaikkiin hieman tyhmiinkin kysymyksiimme ja opimme muunmuassa Jospersin tarkoittavan puuhiiligrilliä. Seuraavassa hetkessä olimmekin jo avokeittiössä tarkistamassa miltä tämä 300 asteeseen kuumeneva grilli oikein näyttää. Siinä oli tatuoiduilla kokkipojilla naurussa pitelemistä.

Odottava entrecote sai nälkäiset kädet täräjämään siihen malliin ettei kuvauksesta meinannut tulla mitään
Varsin mainistuvien pihviaterioiden jälkeen jaksoimme vielä vaivoin pyöräillä takaisin asunnolle. Asunnolle päästyämme kellahdimme sänkyyn lähes suorilta ja nukuimme kuin tukit aamuun asti. Tässä kohtaa voisi taas kirjata astetta suuremmilla kirjaimilla pimennysverhon kodin hankintalistalle, sillä nukkuuhan sitä pimennetyssä huoneessa toki paremmin. Unta sitä tarvittiinkin, sillä lauantaiksi olimme suunnitelleet melkoisen aktiivisen kokonaisuuden.
*Loma-asunnon käyttöömme tarjosi Holiday Club
7 Kommenttia
Mahtava loma-asunto! Kyllä tuolla todellakin kelpaisi viettää kesäviikonloppua. Ja erittäin kätevää, että voi suunnata fillareilla ravintolaan ja takaisin, niin ei tarvitse valita kumpi ei nautiskele illallisviintä ruoan kanssa. 🙂
Ravintola oli onneksi sen verran lähellä, että kävellenkin olisi voinut siellä hyvin pistäytyä. Se olikin mukavaa, että palvelut olivat kävelyetäisyyden päässä, mutta asunnolla ollessa oli kuitenkin ihan oma rauha. Sopii meille 🙂
En ole koskaan käynyt tuolla rakennusvaihetta lukuunottamatta, vaikka asuinkin ennen kohtalaisen “lähellä” :). Täytyy myöntää, että ravintolamaailma kiinnosti jo aiemmin ja nuo lomamökitkin vaikuttavat todella hienoilta!
Mökit olivat kieltämättä hienompia kuin mitä osasimme odottaa. Seuraavalle vierailulle ehdottomasti kavereiden kanssa. Tuolla olis niin paljon tekemistä ja olisi mukava istua iltaa mökillä porukallakin. Paikalla on varsin mielenkiintoinen historia, mutta palataan siihen toisella kertaa 😉
Kaveriporukalla olisi tosiaan varmastikin vieläkin hauskempaa :). Ja historia on tosiaan aika mielenkiintoinen, joten kannattaa kirjoittaa siitä ;).
Yllätyin asunnon hienoudesta. Ja ruokakin näytti herkulliselta. Olen kerran ollut Holiday Clubin kahdenkeskisessä myyntikeskustelussa (ilman bloggajastatusta), mutta tapaaminen ei johtanut mihinkään. Siitä saadun lahjakortin nimittäin annoimme lahjaksi… Pakko sanoa, että tämä postaus onnistui herättämään enenmmän mielenkiintoa Holiday Clubia kohtaan kuin tuo keskustelu, jonka aikanaan kävin lahjakortin kiilto silmissä.
Mukava kuulla Panu, että tämä postaus herätti mielenkiintosi. Mökki/loma-asunto oli kieltämättä oikein tyylikäs ja varustelutaso yllätti meidätkin. Takapihan terassi oli suljettavissa lasisermeillä ja terassin katossa oli vieläpä lämpölamppu, joten tuon lisähuoneen käyttöaika on vielä paljon kesää pidempi. Ehkä täytyy tehdä uusi retki syksyn pimenevien iltojen aikaan 🙂