Pallontallaajat.net
Valikko
Afrikka Marokko Marrakech

Marrakech – Marokkoa kaikille aisteille

26.10.2014

Berberi-heimojen tuhannen vuotta sitten perustama Marrakech hohkaa punaisena Atlas-vuorten juurella sisämaassa. Tämän päivän Marrakech on maan kolmanneksi suurin kaupunki ja paikallisten mukaan meno on muuttunut hyvin moderniksi viimeisten vuosien aikana. Medinassa (vanha kaupunki) kulkevalle Suomalaiselle ei moderni ole ehkä ensimmäinen mieleen tuleva sana. Kaupunki on niin täynnä historiaa ja muinaisia tarinoita, että enemmin tuntuu kuin olisi aikamatkalla satoja vuosia taakse päin. Aasit ja hevoset vetävät kärryjä, mausteet ja ruuat tuoksuvat, käärmeenlumoajien pillit soivat, lapset juoksevat hippaa ja piilosta siihen mitä parhaiten soveltuvilla sokkeloisilla kujilla, kauppamiehet neuvottelevat kovaäänisesti minttuteen äärellä ja haikarat pitävät majaa muurin harjalla. Marrakech räjäyttää kaikki aistit heti ensi minuuteista.

Haikarat ovat vallanneet kaupungin muurit

Haikarat ovat vallanneet kaupungin muurit

_MG_8442 _MG_9162-Edit

Kaupungin kujat itsessään ovat jo todellinen nähtävyys. Päämäärätön vaellus ei tahdo ottaa onnistuakseen, sillä monet sokkelot päättyvät umpikujaan. Poiketessamme pois valtaväyliltä löysimme putiikit ja ruokakupat, joissa paikalliset tekivät ostoksiaan ja vaihtoivat kuulumisiaan. Kauan emme kuitenkaan ehtineet eksyttää itseämme näille hiljaisemmille kujille kun jo paikallinen nuoriso oli opastamassa pois umpikujaan johtavalta tieltä tai näyttämässä mihin suuntaan heidän mielestä meidän tulisi kulkea. Käyskentelymme ilman suurempia suunnitelmia ei selvästi oikein uponnut paikallisiin nuoriin. Yritimme selittää, että emme varsinaisesti kaipaa apua, mutta heidän mielestä neuvoista olisi silti ollut kohtuullista maksaa muutama kolikko.

Turisti voikin kokea olevansa oikea kävelevä rahasampo, sillä monen paikallisen elinkeino on meihin matkailijoihin sidottu. Marrakechissa yksistään käy pari miljoona turrea vuosittain. Euroopan talouden taantuma on kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja suurimmat turistimassat Ranskasta ja Espanjasta ovat kuulemma vähentyneet merkittävästi. Rahasta pääsee keskustelemaan heti ensimetreiltä astuessasi hotellin rauhasta kadulle. Ensin taksikuski haluaa myydä koko päivän ajopalvelut ja toinen miekkonen tarjoaa hevoskärrykyytiä. Seuraavaksi huomaat seisovasi kaupungin suurimman moskeijan Koutoubian pihalla leivos kädessä, jota et välttämättä halunnut, mutta leivoksen käteesi laittanut ystävällinen miekkonen haluaa siitä rahaa. Kauppakujilla Soukissa jokainen kauppias toivoo sinun kiinnostuvan edes vähän heidän tuotteita ja tekevän kauppaa. Rahasta puhutaan pitkään ja tinkaamisen lomassa voidaan juoda vielä kupposet minttuteetä.

Taksireissu saattaa toisinaan hieman venähtää

Taksireissu saattaa toisinaan hieman venähtää

Torttukauppiaan myyntitekniikka ei ollut maailman tieteellisin, mutta sitäkin tehokkaampi. Torttu kouraan ja äänekäs esitys passelista korvauksesta. Eurolla heltisi kuvauslupakin, joskin naama jäi näkkärille tiukkasanaisen hintaneuvottelun oireena.

Torttukauppiaan myyntitekniikka ei ollut maailman tieteellisin, mutta sitäkin tehokkaampi. Torttu kouraan ja äänekäs esitys passelista korvauksesta. Eurolla heltisi kuvauslupakin, joskin naama jäi näkkärille tiukkasanaisen hintaneuvottelun oireena.

Marrakechin suurin moskeja Koutoubia näkyy kauas ja auttaa eksynyttä suunnistamaan kaupungin sokkeloissa

Marrakechin suurin moskeja Koutoubia näkyy kauas ja auttaa eksynyttä suunnistamaan kaupungin sokkeloissa

_MG_8424

Ahmed Ahneen jälkeläiset löytyvät kuitenkin Tarinankertojan torilta, eli Jemaa el-Fnaalta. Käärmeenlumoajan pilli soi ja rummut kumisevat, ennen kuin ehdit sanoa hep pitelet jo kaulasi ympärillä käärmettä ja lumoaja-setä komentaa ottamaan kuvaa. Käärmeet eivät varsinaisesti vaikuta mitenkään lumoutuneilta, mutta itse aivan varmasti olet mikäli maksat parin minuutin eksoottisesta kokemuksesta pyydetyt 300 Dirhamia (n. 30 euroa!). Kobraa kädessä pitelevän miehen kanssa ei tosin tee mieli vängätä, mutta sanottakoon, että maksetun rahan ei pitäisi olla missään tapauksessa kolminumeroinen summa, joten neuvottelutaidot tulevat jälleen tarpeeseen. Helpoimmalla pääsee kun yrittää ehtiä neuvottelemaan hinnan ennen kuin käärme on jo kaulalla.

Käärmekoijarit vauhdissa. Ovat kuulemma varakkaita setiä, jotka karkoittavat kilpailijat kovin ottein ja pitävät viranomaiset hyvin voideltuina. Hintaneuvotteluihin varaa ylimääräistä pokkaa ja valmiiksi katseltu poistumisreitti.

Käärmekoijarit vauhdissa. Ovat kuulemma varakkaita setiä, jotka karkoittavat kilpailijat kovin ottein ja pitävät viranomaiset hyvin voideltuina. Hintaneuvotteluihin varaa ylimääräistä pokkaa ja valmiiksi katseltu poistumisreitti.

Torielämää oli mukava seurata kattoterassille rakennetusta kahvilasta käsin

Torielämää oli mukava seurata kattoterassille rakennetusta kahvilasta käsin

Kaupunki on täynnä katoille rakennettuja ravintoloita ja kahviloita. Nämä tarjoavat näköalojen lisäksi miellyttävää rauhaa ja erinomaista paikallista minttuteetä.

Kaupunki on täynnä katoille rakennettuja ravintoloita ja kahviloita. Nämä tarjoavat näköalojen lisäksi miellyttävää rauhaa ja erinomaista paikallista minttuteetä.

Käärmekokemuksen jälkeen olimme melko uupuneita jatkuvasta sykkeestä ja päätimme hakea rauhaa kahvikupin ääreltä. Siihen Marrakech tarjoaa toinen toistaan mainioimpia paikkoja. Jemaa el-Fnaan laidoilta ja muualtakin kaupungista löytyy katoille rakennettuja kahviloita ja ravintoloita moneen makuun. Ennakkoluuloistamme huolimatta hinnat eivät olleet pilvissä ja terassilla viihtyi pidempäänkin. Oli mukavaa istuskella rauhassa ja varjossa sekä seurailla torielämää hieman etäämmältä. Illan suunnitelmiin lisättiin välittömästi auringon laskun seuraaminen joiltakin näistä näköalapaikoista. Mutta palataan niihin tunnelmiin toisella kertaa.

_MG_8544-Edit

Matka Marokkoon tehtiin yhteistyössä Aurinkomatkojen kanssa.

Saatat myös pitää näistä

26 Kommenttia

  • Vastaa Panu / Panun matkat 26.10.2014 at 14:27

    Uskon kyllä, että paikka räjäyttää kaikki aistit heti ensihetkistä! Näyttää todella kiehtovalta, oikein kuvaamista kerjäävältä paikalta. Maailmankuvani avartui taas hiukan ihan täältä kotisohvalta, kun oikeastaan minkäänlaista ennakkomielikuvaa ei mulla paikasta ollut.

    • Vastaa Pingviinimatkalaiset 26.10.2014 at 20:51

      Kiehtova paikka tosiaan ja kamera kieltämättä lauloi. Ykistyiskohtien määrä ja värien lumo oli aivan uskomaton. Tuolla käyskennellessä oma kotisohva tuntui todella kaukaiselta, sillä niin eri maailmassa oltiin. Parhautta 🙂

  • Vastaa Kea 26.10.2014 at 16:03

    Tuo Marokko kyllä kiinnostelee! Tosin käärmettä en ottais kaulalle mistään hinnasta, tai menis lähellekään. Minttuteekin tekis kauppansa, voisin maksaa ylimääräistäkin.

    Upeita kuvia! Tuo viimeinen varsinkin… 🙂

    • Vastaa Pingviinimatkalaiset 26.10.2014 at 20:54

      Kiitos Kea! Se minttutee olikin ai vitsi mitenherkkua. Täytyy kokeilla onnistuisko sitä itse tekemään lähelle saman makuista näistä paikallisista raaka-aineista.

  • Vastaa Hanna / Rêves & Voyages 26.10.2014 at 17:52

    “Marrakech räjäyttää kaikki aistit”, en voisi olla enempää samaa mieltä! 😀 Tuo tuli itsellekin tutuksi siellä Medinan kujilla, että joku oli heti tyrkyttämässä apuaan ja sitten pyydettiinkin jo maksua. Tarkkana sai olla ja vaaleatukkainen kaverini keräsi kyllä katseita ja huuteluja paikallisilta miehiltä. Marrakech on upea paikka, mutta kaupungin äänet, häly, liikenne ym. voivat olla myös aika uuvuttavia. Kiva kuulla muidenkin kokemuksia Marokosta 🙂

    • Vastaa Pingviinimatkalaiset 26.10.2014 at 21:11

      Tarkkana saa tosiaan olla, mutta onneksi paikalliset olivat yleensä positiivisella asenteella ja kaikesta selvittiin keskustelemalla tai viimeistään agresiivisella vastatinkaamisella. Mutta kyllä sitä kieltämättä heräsi syyshorroksesta viimeistään puoleen päivään mennessä tuolla kulkiessa 😀 Kävinkin lukasemassa Marokon juttusi. Mielenkiintoista tosiaan jakaa ja verrata kokemuksi. Täällä ollaan vasta alkumetreillä, joten paljon on juttuja Marokosta vielä luvassa.

  • Vastaa Annika | travelloverblogi 26.10.2014 at 20:20

    Kiertelimme Marokkoa viime syksynä. Marrakesh oli aika erilainen, koska ramadan oli juuri päättymässä ja kaikki valmistautuivat Eid al-Adhaan. Kukaan ei ollut tyrkyttämässä mitään, mutta aisteja koettelivat todella lampaat, jotka ensin näki ja kuuli elävänä, sitten haistoi palavana luuna ja näki verisinä suolina ja päinä. 🙂 Ei näkynyt edes käärmeenluomoajia!

    • Vastaa Pingviinimatkalaiset 26.10.2014 at 21:15

      No noilla liksoilla on käärmeenlumoajilla varmasti varaa pitääkin vähän välistä lomaa 😀 Kuulostaa hurjalta tuo lammaskokemus. Ja muutenkin varmaan hyvin erilainen kokemus koko maa ramadanin aikaan. Matkailu se jaksaa pitää tämän elämän aina yllättävän mielenkiintoisena 🙂

  • Vastaa Elina / Vaihda vapaalle 26.10.2014 at 20:31

    Upea tuo ensimmäinen haikarakuva (niin on kyllä kaikki muutkin)! Marokko ei varsinaisesti houkuttele, mutta olisihan tuokin mielenkiintoinen paikka nähdä 🙂 Käärmeiden kanssa pelleilijöille en kyllä antaisi latiakaan.

    • Vastaa Pingviinimatkalaiset 26.10.2014 at 21:22

      Se on kyllä uskomatonta miten paljon maailmalla näkee näitä “turistipyydyksiä” eläinten kustannuksella. Ketjuissa kulkevat apinat tuolla saivat niskakarvat nousemaan pystyyn. Noin kaiken kaikkiaan Marokko oli kyllä upea paikka ja voimme lämpimästi suositella. Toivottavasti onnistumme seuraavilla postauksilla tarjoamaan inspiriraatiota 😉 Nähtävää ja koettavaa on niin paljon, että ei olisi itsekään uskonut. Vielä jäi paljon odottamaan seuraavaankin kertaan.

  • Vastaa Kristian 26.10.2014 at 23:14

    En keksinyt miten voisin kirjoittaa paremmin. Niinpä.
    Kiitos tästä.
    Taas tuli lisätty yksi paikka listaan. Paikat mitkä tahtoisin nähdä.

    • Vastaa Pingviinimatkalaiset 27.10.2014 at 07:46

      Kiitos Kristian. Kiva että tykkäsit

  • Vastaa Anssi 27.10.2014 at 02:46

    Jaahas, sata dirhamia noussut käärmekokemuksen hinta kahdessa vuodessa! 😀

    Mutta mutta, oliko ilma sakeana myös pakokaasuista? (Ne tulee itselläni ensimmäisenä Marrakechista mieleen :/) Aikoinaan päivän kävely ympäri tuota katalysaattoreita kaipaavaa kaupunkia aiheutti kuumeen ja sitkeän nuhan. Nenästä tuli mustaa möhnää päivän päätteeksi ja valkoinen paita oli saanut uusia sävyjä. Mutta väliäkös tuolla nyt sitten, mahtava kaupunki! Kiitos jutusta!

    • Vastaa Pingviinimatkalaiset 27.10.2014 at 17:07

      Vai oli hinta silloinkin jo 200 😀 No hulluhan ei tietysti ole se joka pyytää… 😉
      Ei kyllä koettu tuskaa pakokaasujen suhteen. Oltiin tosin enimmäkseen niin kapeilla kujilla, että ei ollut niille autoilla mitään asiaa. Valtiohan tuolla on tehnyt taksien vaihtokampanjan, missä tarjoavat 7000 euroa kuskille rahoitusapua mikäli vaihtaa ikivanhan Mersunsa Daciaan tai Ssangyong. Sen verran vähän noita uusia nähtiin ja sen verran paljon mersuja, että ei ole ottanut kampanja ihan vielä tuulta purjeisiin.

  • Vastaa Ruth Lindroos 27.10.2014 at 08:11

    Hienoja kuvia muistojen herättämäiseksi! Itse vietin Marrakechissa viime talvena kolme viikkoa ja olihan se kokemus isolla K:lla. ^^ Tosin aika pahasti sinnekin on turismi itsensä tunkenut ilmeisesti viime vuosien aikana 🙂 Vierailitteko muissa Marokon kaupungeissa?

    • Vastaa Pingviinimatkalaiset 27.10.2014 at 17:11

      Kiitos Ruth 🙂
      Voimme uskoa sen olleen todellakin kokemus. Kiva, että sinulla oli noinkin paljon aikaa, niin ehdit sopeutua ehkä hieman paremmin paikalliseen menoon.
      Vierailimme Taroudantissa ja Sidi Ifnissä, mutta niissä emme yöpyneet. Marrakechista suuntasimme Agadiriin, jonne meillä oli lennot. Sieltä oli kätevä retkeillä näihin muihin päiväkseltään. Lisää juttua luvassa pian muistakin kaupungeista.

  • Vastaa Laura R. 27.10.2014 at 11:46

    Upeita kuvia ja muutenkin taas ihan mahtavan informatiivinen postaus! Marrakech olisi kyllä mielenkiintoinen matkakohde, mutta vitsit kun mä en jaksa sitä tinkaamista… 😀

    • Vastaa Pingviinimatkalaiset 27.10.2014 at 17:19

      Kiitos Laura 🙂 Marokko oli kyllä aivan äären mielenkiintoinen ja monipuolinen maa! Mites tykkääkö Lauri tinkaamisesta? Meillä ainakin Juhana on siinä huomattavasti luontevampi ja Milla ulkoistaa homman yleensä hänelle. Ja kunhan alkujärkytyksestä selviää, niin sujuu se tinkaus rouvaltakin. Kerrankin kun saa olla Ostaja isolla O:lla 😀 Sitten jos liikkuu jonkun paikallisen oppaan tai kuskin kanssa, niin kukaan ei enää tyrkytäkkään mitään agresiivisesti vaan kaikki on hyvin hienovaraista.

  • Vastaa Jenni / Globe Called Home 28.10.2014 at 02:09

    Minäkään en tuota tinkausta oikein jaksaisi. Samaa meininkiä olen kohdannut niin Egyptissä kuin Gambiassa, ja etenkin tuo turistin seuraaminen ja “opastaminen” käy hermoille. Mutta Marrakech näyttää näissä kuvissa aivan upealta. Olen käynyt siellä kerran joskus yli kymmenen vuotta sitten, ja mieleen on syöpynyt illallistaminen tuolla Soukin edessä olevalla aukiolla.

    • Vastaa Pingviinimatkalaiset 28.10.2014 at 07:35

      Tinkaus ei tosiaan ole meille suomalaisille välttämättä sitä ominta aluetta. Mutta yritän aina ahdistuksen tullen muistaa, että niitä uusia kokemuksia ja erilaisia kulttuurejahan sieltä maailmalta mennään hakemaan. Eikä sitä tinkauskulttuuria pääse pakoon edes Aasiassa, joten täytyy vaan meidän länkkäreiden sopeutua siihen 😀 Marrakech on varmaan muuttunut aika paljon kymmenessä vuodessa ja turismi kasvanut. Upea paikka siitäkin huolimatta ja menisin visiitille uudestaankin. Ilta ja varsinkin auringonlasku torilla oli ehdottomasti mieleenpainuvin kokemus ja siitä onkin luvassa ihan oma postauksensa 🙂

  • Vastaa Inka 28.10.2014 at 08:08

    Herättipä tää postaus kaksijakoisia fiiliksiä. Toisaalta iso jee noille maisemille, näyttää niin upealta, mutta tuo tinkaamisen meininki kyllä väsyttäisi ja alkais ärsyttää hetkessä. Voisitko siitä, että se sai näin suuren roolin jo ekassa Marokko-postauksessa ymmärtää, että se oli myös iso juttu koko matkan ajan tuolla?

    • Vastaa Pingviinimatkalaiset 28.10.2014 at 22:06

      Onpas tämä herättänyt paljon ajatuksia ruudun takana 😀 Mahtavaa! Tinkaaminen kuuluu tietysti siellä kulttuuriin ja vaihteli tietysti jonkin verran. Saman tyyppisenä koin aikoinaan Turkin ja Tunisian, joten tämä puoli ei varsinaisesti yllättänyt. Marrakechin päivät olivat meidän ensimmäiset, joten kun sinne pörähtää täältä pohjoisen rauhasta missä meillä kaikilla on oma metrin reviiri ympärillä, niin alkuun vaatii vaan totuttelua. Valtaosa oli myös ehdottomasti ystävällisiä vaikka siinä tingattiinkin puolin ja toisin ja kommunikointi sikäli oli ihan helppoa. Täytyy palata tähän aiheeseen vielä tuonnempana 🙂

  • Vastaa lena / london and beyond 28.10.2014 at 10:00

    Hui tuo kaarme!

    Marokolle ja sen maisemille iso tykkays, kuten esim Inka ylla totesi, mutta tuo tinkaus on sellainen mita en vaan jaksaisi. En sitten millaan 🙂

    • Vastaa Pingviinimatkalaiset 28.10.2014 at 22:09

      Kiitos Lena 🙂 Tinkaukseenikin tottuu. Ja tekeehän se samaa siellä Aasiassakin. Tai ainakin itse koen vääntäneeni eniten hinnoista juurikin esmeks Bangkokissa 😀 Marokossa porukka oli tosin useimmiten kielitaitoisempaa. Maisemat, ruoka, ihmiset noin muuten, lämpö, historia jne olivat kuitenkin asiota, jotka jäävät lomasta aina päällimmäisenä mieleen 🙂

  • Vastaa säppä 28.10.2014 at 15:33

    Niin kauniita kuvia! Huokui kyllä Marrakechin tunnelma ihan kotisohvalle asti. Itse kävin siellä vuosi sitten ihan lyhyen muutaman päivän reissun ja tykkäsin kovasti, tinkimismeinigistä ja kotiin viedystä elämäni rankimmasta vatsatudista huolimatta… Soukissa oli niin kaunista, ihan kuin jossain tuhannen ja yhden yön sadussa!

    • Vastaa Pingviinimatkalaiset 28.10.2014 at 22:11

      Voi kiitos Säppä! Allekirjoitamme niin täysin tuon fiiliksen joka siellä vallitsee. Kulttuuri on kulttuuri, mutta turistia kunnioitetaan ja kohdellaan ystävällisesti, vaikkakin se sitten eroaa meidän totutuista tavoista. Sehän se siinä matkailussa jaksaa kiehtoakin 🙂

    Vastaa