Kesälomalla reissailtuamme ulkomailla vain Madeiran viikon verran jäi meille mukavasti aikaa seikkailla kotimaan kamaralla. Muut kolme lomaviikkoa vihellettiinkin auton renkaat pyörien pitkin kotimaan kuumia teitä. Säähän oli mitä mainioin ja nautimme täysin rinnoin kauniista kansallismaisemista. Suunnitelmia ei varsinaisesti ollut, vaan hyppäsimme autoon aina sopivan fiiliksen tullen. Lopulta olimme kotona yleensä pari yötä ja jatkoimme taas matkaa. Eräänä sunnuntai-iltapäivänä pohdimme kovasti mitä kohti konepelti seuraavaksi käännettäisiin ja keksimme lähteä Tampereelle. Soitto Sokos Hotelli Tammeriin ja illan tullen kirjauduimme jo tuohon kauniiseen historialliseen rakennukseen.
Vuonna 1929 rakennettu Tammer on kieltämättä yksi mukavimmista hotelleista, joissa olemme vierailleet Suomessa. Huoneissa on kunnioitettu hienosti rakennuksen arvokkuutta ja tyyliä kylpyhuonekalusteita myöden. Huoneemme ei ollut koolla pilattu, mutta ikkunamaisemia Tammerkoskelle kelpasi ihastella aamuauringon valaistuksessa. Erinomainen aamiainen tarjoiltiin kauniissa salissa ja palvelu aamiaisella oli itse asiassa niin hyvää, että päädyimme ihan omin kätösin rustaamaan siitä positiivisen palautteenkin. Alkuperäisen yhden yön sijaan päädyimme yöpymään Tammerissa kaksi yötä, sillä Jyväskylän asuntomessut romuttivat suunnitelmamme suunnata sinne seuraavaksi yöksi.
Tampere toimitti meille tällä kertaa lähinnä tukikohdan virkaa, sillä sieltä teimme päiväkseltään reissun Millan mummon luokse Keuruulle. Strategiamme oli kulkea ainoastaan pienempiä teitä pitkin ja mukaan pakattiin tuliaiskukan lisäksi uimavermeet. Yleensä kotimaan teillä ajellessa on kiire paikasta A paikkaan B, mutta tällä kertaa halusimme nautiskella ja pysähdellä oman mielen mukaan. Menomatkalla käännyimmekin hetken mielenjohteesta kyltin kohdalta, jossa luki Murolen kanava. Kanavan rannalta löytyi kiva kesäkahvila ja passelisti siinä jäätelöitä nauttiessamme saapui paikalle lasikuitulaatikkokin, jonka vuoksi sulun portit avattiin käyttöön. Murole oli sen verran symppiksen näköinen paikka, että päätimme pitää paikan mielessä myös paluumatkaa varten.
Keuruun vierailun jälkeen ajelimme Virtojen suuntaan. Olimme bonganneet kartasta kantatien numero 66 ja olihan tämä Suomen oma route sixty six tietysti pakko käydä tyyppailemassa. Jussi Raittisen versio Bobby Troupin “Route 66” kappaleesta kertoo muuten juurikin tästä Orivesi-Lapua pätkästä. “Jos sä pohjanmaalle aiot matkustaa…” ja niin päin pois.
Itse tien numeroa kiinnostavampaa oli kuitenkin mitä sen varrelta löytyi. Nimittäin jylhät Torisevan rotkojärven maisemat, jotka sijaitsevat noin viisi kilometriä Virroilta Ruoveden suuntaan ajellessa. Rotkojen vilahdellessa puiden lomasta oli pakko pysähtyä katsomaan mistä oli kyse. Pistimme parkkiin vuonna 1936 Lotta Svärdin –järjestön perustaman pienen punaisen Torsievan kahvimajan kohdalle. Hieman harmitti, että meillä oli pelkät flipflopit jalkineina, sillä kahvimajalta olisi lähtenyt kivan näköinen luontopolku, joka seuraa näitä komeita kalliorantoja. Tänne täytyy siis palata vielä toisella kertaa ja käydä katsastamassa kyseinen luontopolku.
Hiostavan kuuma päivä sai haaveilemaan pulahduksesta järveen ja Keski-Suomessa kun oltiin, niin ei luulisi olevan vaikeuksia löytää sopivaa paikkaa. Ajelimme kuitenkin takaisin lähes Muroleen asti, kunnes bongasimme uimapaikasta ilmoittavan tienviitan ja voi miten upea paikka sieltä löytyikään! Kauniissa järvimaisemassa hiekkapohjainen ranta, pieni laituri ja mökki missä vaihtaa simmareihin. Suomalaista kesäidylliä parhaimmillaan ja kerrassaan täydellinen päätös päivällemme. Illalla nautimme vielä dinnerin panimoravintola Plevnassa. Ruoka ei ollut erityisen huumaavaa, mutta miljöö asiaan kuuluvan rento ja oluen ystävä kiittää mahdollisuudesta samplailla panimon valikoimasta kolmea eri olutta 0,25 litran annoksina kohtuulliseen 10 euron yhteishintaan.
Päivä oli kerrassaan mainio osoitus siitä, että kotimaassakin kannattaa moottoriteiden sijaan kurvata pienemmille poluille ja pysähdellä katselemaan maisemia. Kotimaamme on kaunis ja syksyn tullen se sen kuin kaunistuu. Pieni syysretki voisi olla paikallaan, jos vaan saamme sellaisen vielä aikatauluihimme sopimaan muiden reissujen lomaan. Syksystä onkin tulossa mukavasti reissujen täyteistä aikaa ja paljon asiaa siis tänne bloginkin puolelle!
